keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Kuka pelkää kesää?



Jälkikasvu on jäänyt kesälomalle. En ole koskaan pelännyt etukäteen kesäloman alkua, mutta nyt on tullut sekin koettua. Mielessä pyöri tauotta kysymysten sarjatuli. 

Miten saan lapseni ruokittua, kun maailman paras kouluruoka ei ole auttamassa arkipäivisin? 

Miten saan taiottua lapsilleni loman, jossa heillä on hyvä olla?  

Miten rytmitän päivät sellaisiksi, että siinä on sopivasti tekemistä ja tyhjäkäyntiä? Luojan kiitos urheiluharrastukset ja treenit tuovat paljon täytettä päiviin.

Että ne heräävät ja menevät nukkumaan järkevään aikaan? 

Miten pidän huolta, ettei suru kodin menetyksestä kasva ylivoimaiseksi? Nythän se konkretisoituu, kun arjen kiire loppuu ja jämähdetään paikoillemme. 

Mitkä ovat ne ensi viikon 7 numeroa, jotka voisivat pelastaa tältä painajaiselta?







Tein etukäteen itselleni selväksi, että lapset eivät voi linnoittautua kesäpäiviksi keskenään evakkokaksion kuumuuteen ja pelata pleikkaa vuorokaudet pitkät mm. sillä verukkeella, että muuhun ei ole varaa ja muuta tekemistä ei ole. Suunnittelin, että tulen tarjoamaan ja järjestämään päiviin rytmiä, joissa perheen yhdessäolon ja aikuisten läsnäolojen ajat vietetään oikeasti yhdessä tehden jotain, missä tuulettuu, maisema hieman vaihtuu ja jalat liikkuvat. Tiukoista itselleni asetetuista vaatimuksista puuttui vain ekselit ja ristiintaulukoinnit, sekä hypoteesit siitä, miten mikäkin tekemisten yhdistelmä korreloisi koetun tyytyväisyyden kanssa.


Sitten koitti se suvivirren päivä. Ja sen jälkeen on jo tullut muutamia muitakin päiviä, niitä pelättyjä lomapäiviä. Ja vastoin kaikkia pelkojani, jälkikasvu on syönyt, saanut päivät kulumaan, mennyt nukkumaan siinä vaiheessa, kun verhoviritelmä on riittänyt peittämään valoisaksi käyvät yöt, ja ovatpa ne jopa heränneet aamuisin. Ja käyneet meidän kanssa liikkumassa ulkona. Tässä on ihan lähellä niitä meille houkuttelevimpia elementtejä ulkoilulle; metsäreittejä, vettä ja korkeita paikkoja.


Loman aloittaneen viikonlopun tapahtumatykityksen jälkeen heidän suurin toiveensa oli, ettei tarvitsisi lomalla tehdä koko ajan jotain. Että voisi usein myös vain olla. Nerokasta, ajattelin, kun helpotuksen kyyneleet vierivät salaa poskilla. Miten en muistanut, että niinhän me on aina tehty...


Ollaan asuttu täällä evakossa nyt 7kk. Onhan täällä minikodissa edelleen sellainen selviytymisleirin tai yhden tähden hotellihuoneen tunnelma, josta aika ajoin saa ihan tarpeekseen.


Tänä kesänä ei juuri matkailla, eikä yövytä hotelleissa. Mutta siitä tuli kuitenkin idea loman viettoon. Päätimme yksissä tuumin pitää kesän aikana evakkokotona hetkiä, jotka ovat hotellilomailussa sitä parasta - hotelliaamiaiset! Suunniteltiin, että laitetaan aamiaispöytään tarjolle jotain niistä herkuista, jotka tekevät just meidän aamiaisesta luksusta. Palataan tähän myöhemmin.




Kesän ajan Tuuletuksessa vietetään budjettikesääEletään elämää eteenpäin päivä kerrallaan asuntokauppariidan jatkuessa samalla omalla kaistallaan. Etsitään kesäpäivistä kaikenlaista hyvää, nautitaan siitä mitä on ja budjettipuolesta suurempaa numeroa tekemättä tehdään asioita, jotka ovat ilmaisia tai ainakin mahdollisimman edullisia.





Lämpimästi tervetuloa seuraamaan matkaamme






8 kommenttia:

  1. Niinhän se lohdullisesti on, että eivät lapset kummoista tarvitse, yhdessäoloa <3
    -Minna

    VastaaPoista
  2. Ennenkuin pääsin tuohon toteutuneeseen loman alkuun asti, ajattelin, että ymmärrän oikein hyvin sun huolen tulevasta, koska sellaisia me äidit ollaan <3. Mutta samalla ajattelin, että teidän lapset on todennäköisesti niin perustyytyväisiä ja onnellisia, että eivät mitään erityistä kaipaa. Ja niinhän se näyttää menevän <3. Paitsi, että just niin lapsimaisen ihanaa toikin, että kunhan ei vaan tarvis koko ajan tehdä jotain :).

    Ja hotelliaamiaiset on ihan superkiva idea. Ja teidän tiimi on selvästikin myös ihan super <3 (tulikohan nyt varmasti tarpeeksi noita sydämiä...:))

    VastaaPoista
  3. Juuri näin, yhdessäoloa, niin perheen kuin omien kavereidensa kanssa. Tuppaavat vaan nykyisin kommunikoimaan niin paljon kännyköiden ja pleikan välityksellä, että nyt olis tilausta jollekin uudelle pokemon go:lle, jossa saisi nuorison keskenään intsinä liikkeelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis tuo ensimmäinen vastaus oli Minnalle <3 :D
      Ja tämä Annukalle: Voi miten kauniisti kirjoitettu <3 Perustyytyväisyys tullee esille sillä, että ovat niistä tavallisista asioista myös välillä perustyytymättömiä ;) Olen ajatellut, että kun ovat alkuaikojen mykkyyden jälkeen vapautuneet valittamaan niistä tavallisista arkisista aiheista aiemman elämämme tapaan, niin se kertoo jonkinasteisesta eheytymisestä. Että elämä jatkuu ja he uskovat siihen, että kyllä me selvitään.
      Ihanaa loppuviikkoa, Annukka <3

      Poista
  4. Niin samoja mietteitä itselläkin. Etukäteen mietitytti, miten kesällä pärjätään täällä pienessä evakkokämpässä neljän lapsen kanssa. Mutta kyllä lapset tekemistä keksii. ��
    Ja lasten toiveet on niin ihanan pieniä.. Lapset toivoo, että tänä kesänä voisi uida meressä useammin kuin viime kesänä. �� Itsekin sitä aina uudestaan havahtuu siihen, että lasten toiveet on kuitenkin melko pieniä ja yksinkertaisia.

    Yritetään tietysti hyödyntää ilmaisia juttuja, kuten liikennepuisto ja taidepajat yms. Tärkeintä kuitenkin on yhdessäolo ja kiireettömyys.
    Ihana idea nuo hotelliaamiaiset! Mukavaa kesää! ❤
    -Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana toive, meressä uiminen <3 Lapset todella maadoittaa hetkessä hyvään.
      Ja täytyy kartoittaa noita ilmaisia kohteita, joista voi löytyä vaikka mitä mielenkiintoista, joita todella osaa nyt arvostaa. Onneksi on tätä ennen oppinut hakeutumaan luontoon, joka on myös niin tärkeä tällaisinä aikoina.
      Tehdään hyvä kesä, tästäkin.

      Kaikkea hyvää ja mukavaa kesää teidän perheelle, Laura <3

      Poista
  5. Meillä lasten toiveet ovat liittyneet siihen, ettei äiti hiillostaisi niin paljon siivoamaan jälkiään ja menemään nukkumaan aina liian aikaisin, että kuulemma rennomminkin voisi ottaa ;) Zemppiä kovasti, pidämme peukkuja, että kaikki menee hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Sanne, toivotaan oikein rentoa kesää sinne siis :) <3

      Poista

Ihanaa, jos jaksat jättää jonkin pienenkin kommentin, ne ilahduttavat aina kovasti ja tankkaavat bensaa taas kirjoitella lisää blogiin <3

LUETUIMPIA BLOGISSA NYT

Turvasatamat

Olin kipeänä kotona muutaman päivän ja sain eli jouduin olemaan hiljaa omien ajatusteni kanssa aika monta tuntia pitkästä aikaa.  Suuri...