maanantai 7. toukokuuta 2018

Vuoden kaunein päivä...



...ja minä itkin hiljaisia kyyneleitä aamusta alkaen koko päivän aina niissä pienissä väleissä, joissa kukaan ei ollut näkemässä. 






Niin kauan kuin muistan, äitini on aina ihastellut ensin ennakkoon malttamattomana odotellen ja sitten jälkikäteen tilaisuuden nopeutta taivastellen sitä, kuinka kaunista on, kun hiirenkorvat puhkeavat koivuihin. 


Kun muutimme siihen kotitaloon, jonka noususta ja tuhosta tämä blogikin kertoo, ja kun nopeasti kiinnyin talon lisäksi myös pihan ja metsän puihin, minä ymmärsin, mistä siinä lehtien puhkeamisen kauneudessa on kysymys. En sitä osaa selittää, mutta minä ymmärrän ja koen sen suuren juhlan. Siinä on jotain ainutlaatuista ja toistamatonta herkkyyttä, palaamisen ja jälleensyntymisen riemua, elämän suurinta onnea. Se on se harmaan kauden jälkeinen vihreän syntymä. 





Ensimmäistä kertaa tänään elämässäni minä tunsin todella luita ja ytimiä myöten, miltä se paljon puhuttu bittersweet tuntuu. On vuoden kaunein päivä, vihreän syntymän ja paluun päivä, hiirenkorvien puhkeamisen päivä ja minä perheeni emme voi olla kotona omalla pihalla, omien puiden varjossa sitä juhlistamassa. Tai onhan meillä se talomme, jonne emme kuitenkaan voi mennä, ja pieni evakkopesä, jossa odotamme asioiden ratkeamista. On talo ja on asunto, mutta ei ole kotia, joka on aina ollut se elämän keskipiste ja tärkeä lepopaikka. 


Ilta-aurinko kuumensi kaksion ja oli pakko lähteä tuulettumaan hetkeksi ulos. Lapset ensin ja minä perässä. Ihan hullua, miten kuumaa voi yhtäkkiä ollakaan. Ja siellä ulkona kun minä surullisena urheasti katsoin sitä kauneutta oikein läheltä silmiin, kun niitä hiirenkorvia silittelin ja sinistä taivasta katselin, kuivasi lämmin tuuli vähitellen kyyneleetkin. En voi väittää, että tänään olisi tuntunut hyvältä, enkä tiedä haluanko ikinä enää muistaa näitä aikoja jälkikäteen, mutta pakko tästä vaan on selvitä. Ja niin me tehdäänkin, kun kerran niin on sanottu ja päätetty.








Iltateellä kippistän hiirenkorville ja vuoden kauneimmalle päivälle. 





Jantunen

2 kommenttia:

Parasta blogissa on vuorovaikutus. Kommentit ilahduttavat aina kovasti.

LUETUIMPIA BLOGISSA

Paluu arkeen - helpotuksia selviytymiseen

"Niinä hetkinä koen, että he parhaiten myös luottavat, kun kerron, että edes turhautuneimpina ja ärtyneimpinäkin hetkinäni en koska...