tiistai 20. maaliskuuta 2018

Tarvitseeko blogia kohdentaa vai vain kirjoittaa?

Olen blogin alkutohinoiden jälkeen surffaillut netistä blogin pitämiseen vinkkejä ja ohjeita, joissa nousee monesti esille blogin kohderyhmä. Mitä tarkemmin tunnistaisit ja kohdistaisit blogisi tietylle ryhmälle, sen varmemmin oma, juuri sinun blogistasi kiinnostunut joukkiosi voisi sinut löytää. Mitä yleisempiä nimittäjiä taas blogissasi olisi, sen laajemman lukijakunnan saattaisit tavoittaa. 


Jäin oikein miettimään kohderyhmän kysymystä, sillä en äkkisiltään oikein saanut kiinni meidän blogin kohderyhmän tarkemmasta rajauksesta.

Osittain se johtuu siitä, että tämä blogi on syntynyt meidän poikkeuksellisen tilanteen dokmentaatioksi. Blogi on meille ja toivottavasti muillekin muistutus siitä, että aika pahoistakin elämänvaiheista voi selvitä ja vaikeidenkin aikojen jälkeen elämä voidaan rakentaa palkitsevaksi, hyväksi ja oman näköiseksi. Se on muistutus sisusta ja siitä, että kannattaa uskoa ja tavoitella hyvää.

Meidän prosessimme, joka on kääntyillyt pikkuhiljaa mielissämme projektiksi, alkoi äkkiarvamaattomalla katastrofilla. Alkuromahduksen jälkeen siirryimme melko nopeasti surun rinnalla toiminnan, järjestäytymisen, sopeutumisen ja elämän jatkumisen vaiheeseenJatkamme tietysti täällä blogin takana samaan aikaan eteenpäin taloon liittyvillä järjestelyillä, mutta niistä tosiaan voin kirjoitella tänne vasta hieman myöhemmin myöhemmin. 

Tavoitteena on saada aikaiseksi vaihe kerrallaan talon suhteen ratkaisuja. Pidämme lujasti peukkuja pystyssä, että niiden myötä päästään kiinni remonttiin tai rakentamiseen. Ja kun nyt haaveiden makuun päästiin, niin sen jälkeen luonnollisesti siirryttäisiin muuttopuuhiin ja takaisin taas omaan kotiin. Ja ehkä jonain päivänä vielä ah - sisustamiseen ja tavallisen (vau, mitä se on??) perhe-elämän jatkumiseen. Kuulostaa ihanalta!

Tai sitten elämä etenee jotenkin toisin - ja se tässä ehkä se suolaisin makeus onkin. Sekä täällä blogissa, että ruudun takaa elämässä. Noh, ehkä hieman liian urheasti sanottu, sillä rehellisesti sanottuna tottakai veisin sekuntiakaan miettimättä perheeni takaisin jonnekin oikeaan, terveelliseen ja turvalliseen kotiin, jos se vaan olisi mahdollista. Sen haaveen ja johtotähden kanssa nukahdan joka ilta. 



Tulee vaiheemme olemaan mitä tahansa, tuntuu aika vaikealta määritellä meidän blogille kohderyhmää tarkemmin. Tietysti haluaisin olla avoin vuorovaikutukselle ihan kaikkien ihmisten suuntaan. Suurelti sen takia tätä blogia aloimme pitämään.

Blogi on minulle omien ajatusten selkiyttämistä, pään tyhjentämistä ja akkujen latausta. Ensisijaisesti se on minulle kuitenkin vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa taas lämmittää se ihmisen luontainen tarve kuulua joukkoon, saada palautetta ja saada yhteys muihin ihmisiin. 

En ole aiemmin tajunnut miltä bloggareista tuntuu, kun ovat kiitelleet kovasti ihmisiä kommenteista. Nyt, kun olen saanut itsekin jo muutamia kommentteja, huomaan, että se todella on hyvin palkitsevaa ja ilahduttavaa. Se innostaa jatkamaan kirjoittamista, kun saa yhteyden sinne ruudun toiselle puolelle ihmisiin. 

Mitäpä olet mieltä tässä meidän tapauksessa blogin kohdentamisesta jollekin tai joillekin ryhmille? Vai tarvitseeko sellaista liikaa miettiäkään? Pitäisikö unohtaa ajatukset tietyn tyyppisistä lukijoista ja jatkaa vain avoimesti omana itsenään kirjoittamista? 

Kiitos, kun kävit lukemassa! Laita ihmeessä alle boksiin kommenttia, jos sinulle nousi tästä mieleen ajatuksia.

♥ Jantunen






8 kommenttia:

  1. Riippuu mitä itse haluaa, mitkä on tavoitteet. Itsellä on kohdennettu blogi mutta sen ympärillä on isosti kaikenlaista. Koska kierrätys, halvasti eläminen ja käsityöt on blogissa se juttu niin sen ympärille on erittäin helppo rakentaa vaikka ja mitä. Vaikka kirjoittaisi miten sillisalaattia kannattaa pitää punainenlanka kuitenkin hommassa mukana. Tai tämä on ollut oma oivallukseni, näin saa seuraajat sitoutumaan blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Melissa! Erittäin hyvä pointti tuo punainen lanka. Ja tuo lanka voi olla melko tarkkaan rajattu juuri konkreettisten juttujen avulla.

      Poista
  2. Hmmm... Luen selviytymistarinaanne kiinnostuneena (yksi blogissa kuin blogissa minuun vetoava juttu on sujuva kerronta), vaikkei moista tilannetta omalla kohdalla olekaan.

    Ananasajan rinnalla minulla on matkablogi, jonka aihepiiri on ajan mittaan kohdentunut (jazzmatkablogi), ja se tuntuu välillä turhankin pienen porukan jutulta, jotta kaikki harrastajatkaan sitä löytäisivät.

    Mitä siis ajattelit kohdentamisesta? Hometaloloukkoon joutuneet? Rakentajat ja rakennuttajat? Petolliset tai tietämättömät myyjät? Unelmansa hurmaamat ostajat? Vai, kuten käsittääkseni nyt, avointa ja elävää stooria teidän tapauksen vaiheista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Hyviä heittoja kysymyksissä, joista alkoi tulvia mieleen heti kokonainen blogipostaus. Täytyy ehdottomasti palata tähän teemaan vielä :)

      Poista
  3. Heippa Jantunen :).

    Päädyin tänne täysi sattumalta Tiian (Minäkö keski-ikäinen) blogin sivupalkin perusteella, koska blogisi nimi ja tekstin otsikko kiinnostivat klikkaamaan. Ja vaikken vielä ehtinytkään lukea aiempia tekstejäsi, olen iloinen, että tänne päädyin, koska tuli heti jotenkin kotoinen olo (toivottavasti tuo sana ei nyt aiheuta mitään negatiivista mielleyhtymää, koska on tarkoitettu positiiviseksi, vaikka ymmärsin, että teillä on ollut rankkaa nimenomaan kotiin liittyvien tapahtumien takia, joista aion lukea lisää). Kirjoitat niin sujuvasti ja pohdit tavalla, josta tuli itselleni heti sellainen tuttuuden tunne.

    Niinhän sitä viisaammat valistaa, että blogilla pitäisi olla paitsi punainen lanka (jotta se haluttu kohderyhmä löytää perille), myös tarkkaan harkitut otsikot, jotka sitten tarttuvat hakukoneiden hakuihin.

    Itse taas haluan tehdä omassa blogissani (www.kotonasi.fi) kaiken juurikin päinvastoin :). Ihan vaan siksi, että haluan olla vapaa kirjoittamaan ihan siitä mistä milloinkin huvittaa silloin kun sattuu huvittamaan. Ja pysyä pois, jos ei huvita tai ei ole mitään järkevää sanottavaa. Mutta tokikaan en tavoittele kaupallista yhteistyötä, joka on sitten kokonaan oma lukunsa, joka on omien intressieni ulkopuolella (edelleen sen vapauden takia).

    Myös otsikot kirjoitan tahallani mahdollisimman "huonosti", koska en koe tarjoavani niin laadukasta sisältöä, että haluaisin harhauttaa ketään vakavissaan tietoa jostain tietystä aiheesta etsivää omaan pilipalipäiväkirjaani :).

    Ja lukijanakin tykkään kaikkein eniten blogeista, joissa aiheet vaihtelevat fiilispohjalta laidasta laitaan. Ihan niinkuin elämä itsekin. Tärkeintä mulle on aina se ihminen blogin takana.

    Tää oli kiva löytö. Kiitos tästä :)

    Olisin liittynyt lukijaksi, mutta en hoksannut lukijapalkkia sivuilla. (Eikähän sitä tietty tarvitse ollakaan, kun lukea voi muutenkin, mutta itse tykkään siitä, kun voin vahvistaa, että täällä ollaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin katsomassa ensin blogiasi ja sain sieltä heti napattua tämän viikon tähän astisesti parhaimman sloganin - "kireenä arkkuun" kirvoitti spontaanin hekotuksen :) Ja se on aika hyvä saavutus meikäläisen kohdalla ;)

      Lämmin kiitos palautteestasi Annukka! Ja ylipäätään kiva lukea teidän erilaisia ajatuksia. Olen miettinyt tuota punaisen langan laveutta ja piston leveyttä ja pituutta aika paljon samalla kun olen tekstejä näpytellyt. Kun tulokulmana on selviytyminen katastrofista, jota en todellakaan osannut koskaan arvata kokevani, menee hetki, että hahmottaa miten tämä kokemus ja monipolvinen trokee käännetään blogimaailmaan. Tätä on ollut kyllä mielenkiintoista pohtia ja blogia aika usein ajatusten edetessä muokkailla.

      Vielä kun saisi motivaatiota tekniseen puoleen. Yritin facen tykkäänappia saada jokaisen postauksen alalaitaan netistä löytämillä ohjeilla, mutta yhtä "hyvin" onnistui kuin myös someikonien lataaminen sivulle. Tämä on vielä vaiheessa, mutta enköhän vielä kehity noissakin sisukkaalla reenillä.

      Ja kiitos vinkistä, lukijapalkin sain nyt näkymään gadgetteihin, ainakin itselleni ja ainakin hetkeksi. Saattaa hävitä sieltä, jos en vahdi, että pysyy paikallaan ;)
      Lämpimästi tervetuloa jokatapauksessa mukaan seuraamaan meidän matkaa. Ihanaa saada kommentteja, kiitos!

      Poista
    2. Taisi lukijapalkki ottaa ja lähteä, mutta eipähän mittään :). Lisään lukulistalleni joka tapauksessa ja toivottelen mahdollisimman mukavaa tätä päivää! Ja ylihuomennahan on jo perjantai, joten ei muuta kuin hyvää viikonloppua samaan syssyyn.

      Palaan lukemaan alkuvaiheita, kun mulla on sopiva tilaisuus.

      Poista
    3. Nyt pitäisi näkyä :) Ihanaa, kun tuut mukaan seuraamaan meidän matkaa, tervetuloa takaisin siis. Kiitos samoin, Annukka, mukavaa viikonjatkoa ja viikonloppua myös <3

      Poista

Parasta blogissa on vuorovaikutus. Kommentit ilahduttavat aina kovasti.

LUETUIMPIA BLOGISSA

Paluu arkeen - helpotuksia selviytymiseen

"Niinä hetkinä koen, että he parhaiten myös luottavat, kun kerron, että edes turhautuneimpina ja ärtyneimpinäkin hetkinäni en koska...